maanantai 25. kesäkuuta 2018

"Eikö samalla rahalla olisi rakentanut uuden?" No ei.


Veikkaan, että jokainen isoa hometaloremonttia tekevä on saanut vastata otsikon kysymykseen kerran jos toisenkin. Kysyjä saattaa olla läheltä tai kaukaa, jopa täysin vieras ihminen, joka pitää hometalon remontoimista hullun hommana.  

Hometalon korjaamista toki pitääkin pohtia vakavasti ennen siihen ryhtymistä, mielellään asiantuntijoiden kanssa. Ennen korjaustöiden aloitusta on selvitettävä mm. vaurion aiheuttaja(t) ja korjaustarpeen laajuus, uusien vaurioiden ehkäisemiseksi tarvittavat toimenpiteet, useampi kustannusarvio sekä pankin näkemys hometalon korjauslainasta. Jos talo on läpeensä mätä/laho/paska ja korjausten laajuus ja kustannusarvio on ihan tähtitieteellinen, on tietenkin järkevää pohtia onko se kaiken korjaamisen, rahanmenon, ajan ja vaivan arvoista ja onko talo ylipäätään korjattavissa.




Talon purkukustannukset


Hometalosta eroon pääseminenkään ei ole halpaa lystiä. Omakotitalon purkukustannukset ovat eri lähteistä poimimieni arvioiden mukaan helposti 15 - 30 tuhatta euroa mm. talon koosta riippuen. Talonsa tyrkyttäminen palokunnalle poltettavaksi tuottaa tulosta vain harvoin, ja silloinkin tontille jää hävitettävää, ja se maksaa. 

Leikitellään ajatuksella, että meidän talo olisi päätynyt purettavaksi. Meillä oli talosta iso velka niskassa, koska olimme ostaneet kotimme hyväkuntoisen omakotitalon hinnalla kaksi vuotta aiemmin. Jos talo olisi päätetty purkaa, meille olisi ison asuntolainan lisäksi jäänyt maksettavaksi talon purkukustannukset. Sen jälkeen meillä olisi ollut iso velka talosta, jota ei enää ole.

Meille olisi jäänyt tontti, jonka arvo ei näillä seuduilla huimia huitele. On varmasti ihan eri asia omistaa tontti pääkaupunkiseudulta kuin eteläpohjalaisesta kunnasta, jossa aakeeta laakeeta riittää jokaiselle rakentamisesta haaveilevalle. Tämän alueen tonttien hintatasoon verraten tonttimme myynti olisi kattanut lähinnä talon purkukustannukset. 

Jos tontin myynnin sijaan olisimme halunneet rakentaa tontillemme uuden talon puretun tilalle, meillä olisi ollut iso velka puretusta talosta purkukustannuksineen sekä uuden talon rakentamiskustannukset, jotka lienevät vähimmilläänkin 150 - 200t euroa - riippuen toki millaisen pytingin sitä olisi pistänyt tulemaan. Tieto lisää tuskaa ja sen olemme ainakin oppineet, että rakentamisen laatu voi olla ihan mitä vain, joten emme olisi ainakaan siitä voineet tinkiä palkkaamalla jonkun huithapelin tontillemme pyörimään. 

En näe, että meillä olisi ollut mitään saumaa tehdä velkaa yhden puretun talon lainan lisäksi uuden rakentamiseen. Tuskin mikään pankki olisi sellaiseen hulluuteen lähtenyt mukaan ja vaikka olisi, ei siinä olisi ollut mitään järkeä meidän tulotasolla. Ne lainanlyhennykset kun pitää pystyä myös maksamaan ja syödäkin pitää.




Rakennusterveysasiantuntijan näkemys


Meillä oli kantavana ajatuksena hometaloremonttiin ryhtymisessä kokeneen rakennusterveysasiantuntijan näkemys siitä, että talomme on täysin korjattavissa. Tämä rakennusterveysasiantuntija oli käynyt talossamme sekä perehtynyt talomme asiakirjoihin ja raportteihin perusteellisesti. Luotin häneen kuin kiveen ja tuolla luottamuksella on ollut todella iso merkitys tässä kaikessa. Jos usko tämän prosessin järkevyyteen olisi alkanut horjua, se ei olisi voinut olla vaikuttamatta negatiivisesti muutenkin raskaaseen prosessiin. 

Ei meillä ole ollut varaa menettää uskoamme. Meidän talon tilanteesta konsultoitiin useita eri asiantuntijoita, joiden avulla saimme talollemme järkevän korjaussuunnitelman, mikä teki massiivisesta remontista mahdollisen.



Mitä saimme?


Meillä on iso talo, josta 2/3 on kokenut täysremontin v. 2017-2018. Tuo 2/3 talostamme on käytännössä kokonaan sisätiloistaan uusiksi rakennettu.  

1/3 talosta käsittää 90-luvulla päivitetyn laajennusosan 2000-luvulla uusittuine kylpy-huoneineen, saunoineen ja vessoineen.

Lisäksi talon kaikki ulkopuoliset työt salaojineen, patolevyineen ja kunnollisine kallistuksineen on laitettu huolella kuntoon.

Koska talomme oli ns. hajutalo, päädyimme poistamaan vanhoja rakenteita pinttyneen hajun pelossa enemmän kuin korjaussuunnitelma varsinaisesti edellytti ja se tuntuu olleen enemmän kuin hyvä ratkaisu. 

Talomme ikkunat, julkisivu ja vesikatto ovat edelleen kasarit, mutta pintaa syvemmältä talo on ihan helmi. Ehkä en ole ihan puolueeton sanomaan niin. 😉

Talomme arvo on noussut isojen korjaustoimenpiteiden myötä, eli saimme remontilla aikaan myös tasonparannusta.


....


Toki saimme myös entistä isomman velkataakan ja rahahuolet.

Jos joku kysyisi, suosittelenko hometaloremonttia, vastaisin en. Samoin vastaisin, jos joku kysyisi, suosittelenko ylipäänsä talon tai asunnon ostoa. En, en! Pelastakaa, ihmiset, itsenne tältä vielä kun voitte! 😉😂

Vielä rahaan palatakseni - pahan päivän varaa ei ole ja tuskin tuleekaan, mikä tietenkin huolestuttaa, jos asiaa pysähtyy pohtimaan. Ei tässä kuitenkaan synkkyyteen aiota vaipua tai jäädä makaamaan odottaen seuraavaa takaiskua. Ehkäpä niitä oikein pahoja päiviä ei tulekaan. Näillä eväillä meillä on mahdollisuus selvitä, jatkaa elämässä eteenpäin ja todeta, että ratkaisumme talon korjaamisesta oli oikea.






Ei tilaa katkeruudelle


Tiedän ja ymmärrän, että tilanteet ovat erilaisia. Puhun vain meidän casesta ja omasta puolestani. Voisin katkeroitua siitä, että sairastuimme homealtistuksen seurauksena, menetimme paljon rahaa, jouduimme kärsimään maksimaalisesta stressistä pitkään ja makselemme tästä kaikesta edellä mainituista syistä monin tavoin. Olen ollut vihainen ja huolissani, surrut ja purrut hammasta. Olen valittanut kyllästymiseen asti, mutta sillekin on ollut tarve.

Näen meillä kuitenkin olevan huomattavasti paljon enemmän hyviä asioita, joiden vuoksi elämä on elämisen arvoista. Me menetimme paljon, mutta saimme myös. 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mistä kaikki alkoi?

Home, so sweet! Tammikuu 2017. Blogin kirjoittaminen meidän hometaloprosessista on ollut mielessä jo pitkään, mutta sen aloittamiseen ...